Katja Korsström, äidinkielen laudatur: Kirjallisuus oppaana elämän poluilla

Tänään alkavat kevään 2022 ylioppilaskirjoitukset äidinkielen ja kirjallisuuden lukutaidon sekä suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän kokeilla. Monet abit ovat aloittaneet kirjoitusurakkansa jo syksyllä hyvin tuloksin. Katja Korsström varmisti äidinkielestä ja kirjallisuudesta itselleen laudaturin tällä kirjoitustaidon kokeen vastauksella, josta sai 55 pistettä. Lukeminen kannattaa aina:

Lumi Maasilta: "Voitto" (2022). Akvarelli

Kirjallisuus oppaana elämän poluilla

"Lukeminen kannattaa aina." Tämä lause on ollut matkakumppanini lapsuudestani asti. Oli se sitten äidin, mummin, kummitädin, opettajan tai kirjastonhoitajan toteama, se on saanut minut aina ajattelemaan. Mitä lukeminen voisi minulle antaa? Mitä menetän, jos en uppoudu kirjojen pariin? Suurta tahdonvoimaa ja lapsen valtavaa uteliaisuutta huokuen opin pian lauseen kuulemisen jälkeen lukemaan. Lähipiirini lukuinto tarttui minuun ja minusta tuli se juuri lukemaan oppinut pieni tyttö, joka ahmi luettavakseen kaiken ympäriltä löytyvän. Kaikki ovet olivat vihdoin avoinna ja tehtävä oli selvänä mielessäni: etsin vastaukset mieltäni askarruttaviin kysymyksiin lukemisen tärkeydestä.

Tutkimusmatkallani kirjojen loputtomassa meressä lukemisen hyödyt alkoivat selvitä minulle yksi kerrallaan. Ymmärsin pian, että lukeminen ei ole ainoastaan miellyttävä keino kuluttaa aikaa ja mahdollisuus eläytyä lukemattomiin tarinoihin. Lukeminen on paljon muutakin: se on keino oppia ja kehittyä. Tämä ajatus korostuu myös Markku T. Hyypän esseessä "Ei enää mutua vaan tutkittua tietoa: Mitä enemmän lukee kirjoja, sitä kauemmin elää – kirjastokorttikin lisää ikää" (suomenkuvalehti.fi, 24.6.2018), jossa kerrotaan lukemisen tarjoamista oppimisen mahdollisuuksista elämän eri osa-alueilla. Hyypän mukaan erilaiset tekstit tarjoavat uutta tietoa mutta myös elintärkeitä tunne-elämään ja sosiaalisuuteen liittyviä oivalluksia. "Lukeminen aktivoi ihmisen sosiaaliaivot jäljittelemään todellisia ja kuviteltuja tapahtumia. Niinpä romaanien ja runojen lukija ymmärtää paremmin omia ja toisten mielentiloja", toteaa Hyyppä esseessään. Lukeminen todella auttaa tunnistamaan, kokemaan ja ilmaisemaan erilaisia tunteita. Kaunokirjallisten tekstien tarkat kuvailut päähenkilön päänsisäisestä myllerryksestä ja kirjoissa esiintyvien henkilöiden osuvat tokaisut elämän vaikeudesta kasvattavat. Ne muistuttavat siitä, että elämä on pullollaan erilaisia tunteita. Kaikki koetut tunteet eivät ole suunnatonta onnea tai värisyttävää vihaa. Äärimmäisten tunteiden välillä on monia erilaisia tunteita, joiden tunnistaminen ja kokeminen helpottuu lukemisen myötä. Myös tunteiden ilmaiseminen tuntuu tutummalta, kun on koko elämänsä lukenut kirjoista, millä tavoin tunteitaan voi tuoda julki ja millaisia reaktioita tunteiden esittäminen yleensä muissa herättää. Kirjat osoittavat, että huutaminen ärsyttää kuuntelijaa, kun taas rakentava keskustelu päivän ikävästä tapahtumasta auttaa usein molempia osapuolia.

Lukemisen opettamaan tunneälykkyyteen liittyy olennaisesti myös empatiakyky. Romaaneihin eläytyminen ja niiden henkilöhahmojen elämän ilojen ja surujen seuraaminen opettaa asettumaan toisen asemaan. Kun Minna Canthin näytelmässä "Anna Liisa" nimikkohenkilön synkin salaisuus paljastetaan, voi lukija myötäelää Anna Liisan surua ja häpeää, kun taas kansalliseepoksemme Kalevalan Seppo Ilmarisen onnistuessa takomaan uskomattoman sammon, voi lukijakin riemuita. Empatiakyvyn kasvaessa kommunikointi muiden kanssa helpottuu ja oikeiden sanojen valitseminen toista lohduttaakseen ei enää olekaan vaikeaa. Samalla erilaisten kertomusten lukeminen opettaa huomaamaan oman elämän arvokkaat asiat ja olemaan kiitollinen niistä. Kun syventyy juutalaisvainojen kohteena olevan Anne Frankin kirjoittamaan päiväkirjaan ja hyppää hänen saappaisiinsa keskelle viranomaisilta piiloutumista ja loputonta pelkoa, muistaa pian tarkastella uusin silmin kaikkea sitä turvallisuutta ja onnea, jota saa itse kokea. Ymmärrys erilaisia elämäntilanteita, kulttuureita, taustoja ja arvoja kohtaan lisääntyy ja maailmankatsomus avartuu samalla, kun oman elämän tutkiskelu saa aivan uudenlaisen merkityksen.

Tunne- ja vuorovaikutustaitojen lisäksi lukemisella on tärkeä yhteys myös muistiin, ajatteluun ja terveyteen. Hyyppä kertoo tästä esseessään esittelemällä maailmalla tehtyjä tutkimuksia lukemisen vaikutuksista eloonjämiseen ja ihmisen kognitiivisiin toimintoihin. Tutkimusten mukaan aktiivisesti lukemista harrastavat elävät pidempään ja sairastuvat pienemmällä todennäköisyydellä muistisairauteen kuin vähemmän lukevat. Muisti kehittyy, koska hippokampus suurenee ja aivoverkosten yhteydet voimistuvat. Lukeminen haastaa aivoja sopivalla tavalla, joten yhteys parempaan muistiin ja sen myötä pidempään elämään on varmasti todellinen. Suurien kokonaisuuksien hahmottuminen helpottuu kirjojen lukemisen myötä, koska romaaneille tyypilliset tapahtumarikkaat juonet ja monenlaisia luonteita edustavat henkilöhahmot laittavat aivot töihin. Muistettavaa on paljon, ja tapahtumien syy-seuraussuhteet sekä henkilöiden ja tapahtumien väliset suhteet vaativat hyvää ymmärtämisen kykyä. Ymmärtämisen kyvyn kehittyessä eloonjäämisen mahdollisuudet paranevat, koska ihminen pystyy reagoimaan ympäristöönsä paremmin ja ymmärtämään toimintansa seuraukset.

Tunneäly, empatiakyky, taitava ajattelu ja hyvä muisti ovat kaikki hienoja ansioita, joiden kehittymisessä kirjallisuudella voi olla tärkeä merkitys. Näiden taitojen opettamisen lisäksi kirjallisuus toimii myös toisenlaisena opettajana: se opettaa olemaan oma itsensä. Luku "Kirjat" Fernando Aramburun kirjoittamasta romaanista "Äidinmaa" (2020) kuvaa osuvasti sitä, kuinka oman identiteettinsä voi säilyttää, vaikka nuoren oletetaan olevan tietynlainen. Nuoren tulisi viettää aikaa kavereiden kanssa, kokeilla rajojaan ja käydä nuorille suunnatuissa tapahtumissa. Luvussa esiintyvä Gorka, 14-vuotias lukemiseen rakastunut perheen kuopus, ei kuitenkaan ole tällainen. Hän käyttää kaiken ajan omassa huoneessaan lukien kirjoja. Vaikka vanhemmat, isosisarukset ja kaverit kyseenalaistavat ja ihmettelevät, Gorka ei muuta toimintaansa. Gorka on oma itsensä, vaikka se ei aina miellytäkään muita. Tarinat eri ilmiöistä ja erilaisista ihmisistä opettavat sen, että maailma on pullollaan erilaisuutta eikä erilaisuutta tarvitse hävetä. Identiteetin saa rakentaa kirjallisuuden varaan, jos se tuntuu itselle parhaalta ratkaisulta. Kirjallisuudesta saadut uudet näkökulmat rohkaisevat toimimaan oman tahdon mukaan ja noudattamaan omia arvoja silloinkin, kun muut eivät niitä ymmärrä.

Lukemisen hyödyt näkyvät usein myös koulumenestykessä. Lukeminen parantaa kykyä ajatella ja nähdä asioita laajasti, joten koulukirjojen sisältöjen oppiminen ja tiedon soveltaminen on helpompaa lukemista harrastaville kuin lukemista vältteleville. Lukeminen kehittää myös sanavarastoa, mielikuvitusta, kykyä kielentää ajatuksiaan ja tuottaa omaa tekstiä, joten koulutehtävien teko helpottuu lukemisen myötä. Aramburun romaanin luvussa "Kirjat" Gorkan vanhemmat ovatkin ihmeissään, kun Gorkan kohdalla lukeminen ei näy koulumenestyksessä. Vaikka Gorka on kuunnellut tarinoita koko lapsuutensa ja myöhemmin lukenut paljon itse, hänen arvosanansa eivät ole päätä huimaavia. Tämä osoittaa sen, että lukemisen vaikutukset ovat yksilöllisiä. Toiset oppivat ennen kaikkea tunnetaitoja, kun taas toiset pärjäävät hienosti koulussa lukuharrastuksensa ansiosta. Kaikki eivät hyödy lukemisesta samalla tavalla, mutta jokainen saa lukemisesta lisäarvoa elämäänsä.

Lukeminen on ohjannut minua elämässäni eteenpäin siitä päivästä lähtien, kun opin lukemaan. Nyt vuosia myöhemmin voin käsi sydämellä todeta, että lukeminen todella kannattaa. Pienen tytön uteliaisiin kysymyksiin on löytynyt elämäni poluilta vastaukset: lukeminen opettaa elämästä paljon sellaista, jota en muuten voisi oppia. Jos en olisi päivä toisensa jälkeen valinnut kirjaa tietokonepelien tai elokuvien sijaan, en olisi se ihminen, joka olen nyt. Olisin menettänyt tärkeän opettajan ja mahdollisuuden kasvaa empaattiseksi, ajattelevaiseksi ja tunneälyiseksi nuoreksi naiseksi. En olisi suorittanut tehtävääni vastausten etsimisestä.

- Katja Korsström, abiturientti