Askolan lukiosta tukea unelmien saavuttamiseen: Veikko Pohjanpellon säätiö, korkeakoulustipendit 2022
Veikko Pohjanpellon korkeakoulustipendipäivällinen 4.11.2022
 |
| Korkeakoulustipendiaatit saivat Askolan lukion kangasmerkit haalareihin kiinnittämistä varten |
4.11.2022 jaettiin 22 yliopisto-opiskelijalle yhteensä 23 000 €:n arvosta avustuksia. Suurimman yksittäisen stipendin saa tohtorin tutkinnosta. Tällainen jaettiin tänä vuonna Jasmi Snirville, jonka farmasian alan väitös tarkistettiin Helsingin Yliopiston farmasian tiedekunnassa marraskuussa 2021. Väitöskirjan aiheena on solujen ja puupohjaisen biomateriaalin käyttämiseen haavanhoidossa. Paikalla Porvoon Café Cabrioletissa oli paikalla seitsemän muuta yliopisto-opiskelijaa eri aloilta, biologiasta kasvatustieteisiin ja kielitieteestä tekniikkaan. Osallistujien opinnot ovat eri vaiheissa: jotkut olivat juuri aloittaneet opiskelun, toiset kandidaatin tutkintoa tekemässä, osa maisterivaiheessa.
Tilaisuudessa kuultiin puheenvuorot säätiön puheenjohtaja Kari Jahnssonilta, Askolan lukion rehtori Pekka Hurskaiselta sekä stipendiaatti Jasmi Snirviltä. Snirvi valmistui Askolan lukiosta vuonna 2010, ja kertoi puheessaan miettineensä aikanaan lukiovalintaansa. Peruskoulun päättötodistus olisi avannut ovia moneen paikkaan, mutta Snirvi päätyi valitsemaan Askolan lukion. Pienessä lukiossa saa henkilökohtaisempaa opetusta, ja opettajat tuntevat opiskelijat hyvin. Snirvi kertoi olevansa vaikuttunut siitä, miten myös säätiö tukee opiskelijoita yksilöinä. Vuosittainen stipendisumma on helpottanut opiskeluaikaa, kun opintojen ohella ei ole tarvinnut tehdä paljonkaan töitä.
Askolalaiselle Snirville lukio oli kotia lähellä, mikä lisäsi arjen hyvinvointia, kun koulumatkaan ei mennyt paljon aikaa. Hän muistelee opettajia ja lukioaikaa lämmöllä ja painotti olevansa erittäin onnellinen ja kiitollinen lukioajastaan ja iloitsevansa nähdessään, miten elinvoimainen Askolan lukio edelleenkin on.
 |
| Filosofian tohtori, Askolan lukion alumni Jasmi Snirvi |
Haastattelimme Jasmi Snirviä vielä myöhemmin ja kysyimme, millainen opiskelupolku hänellä on ollut, ja miten lukioaikana saadut tiedot ja taidot ovat kantaneet eteenpäin:
Mitä teit lukion jälkeen, millainen opiskelupolku sinulla on ollut?
Pääsin lukion jälkeen opiskelemaan Helsingin yliopistoon biotekniikka, mutta koin silloisen ohjelman keskittyvän liikaa biokemiaan ja molekyylibiologiaan verrattuna omiin mielenkiinnon kohteisiini. Tämän vuoksi siirryin parin vuoden jälkeen silloiseen Tampereen yliopistoon opiskelemaan soluteknologiaa, jossa oma kiinnostukseni solujen ja kudosten toimintaan sekä niiden käyttö biolääketieteessä yhdistyi. Silloinen ohjelma toteutettiin myös yhteistyössä Tampereen teknillisen yliopiston kanssa, mikä mahdollisti myös teknillisiä opintoja mm. biomateriaaleihin liittyen. Valmistuin filosofian maisteriksi keväällä 2016, minkä jälkeen sain joulukuussa tohtorikoulutettavan paikan Helsingin yliopistosta Professori Marjo Yliperttulan tutkimusryhmästä.
Miten valitsit juuri sen alan, jota olet opiskellut?
Itseäni ovat aina kiinnostaneet luonnontieteet ja lääketiede. Itselläni ei kuitenkaan vielä lukion aikana ollut selvää ajatusta siitä mitä haluaisin ”tehdä isona”. Bioteknologia kuitenkin kuulosti aiheena siltä, että siinä yhdistyisivät nämä kaikki kiinnostuksen kohteet.
Mistä lukioaineista näin jälkikäteen ajateltuna on ollut sinulle eniten hyötyä?
Itselleni varmasti biologian ja kemian kurssit ovat auttaneet myöhemmissä opinnoissa eniten. Ja tietenkin englanti.
Mitä ajattelet tai tiedät tämän päivän lukio-opiskelusta?
Oma käsitykseni on se, että verrattuna omiin lukioaikoihin valittujen kurssien ja etenkin ylioppilaskirjoitusten merkitys jatko-opintoihin tähdätessä korostuu jatkuvasti. Tämä on mielestäni harmillista, sillä mielestäni lukiovaiheessa nimenomaan pitäisi voida tutustua moniin eri aineisiin sen sijaan, että joutuisi jo siinä vaiheessa päättämään, mille alalle haluaa myöhemmin tähdätä. Itse opiskelin lukiossa useaa sellaistakin ainetta, joiden tietoja en ole välttämättä suoraan tarvinnut jatko-opinnoissani, mutta ovat mielestäni erittäin tärkeitä yleissivistyksen ja maailmanymmärryksen kannalta.
Monet lukiolaiset ovat nykyään hyvin uupuneita opiskeluun: millaisen neuvon antaisit heille? Mikä sinua on motivoinut opiskelemaan aina tohtoriksi saakka?
Neuvoisin ottamaan järjestelmällisesti aikaa myös omalle hyvinvoinnille ja jaksamiselle. Opiskelu on kuitenkin henkilön työtä itselleen, ja siitä tulisi pystyä myös nauttimaan. Itselläni väitöskirjan mahdollisuus tuli ajatuksiini vasta gradua tehdessä, mutta suurin motivaationi oli se, että omalla alallani se antaa mielestäni enemmän mahdollisuuksia työelämään.
Linkki Jasmin Snirvin väitökseen: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/336555
Kommentit
Lähetä kommentti