Nuorisovaihto-juttusarja: Viikko isäntäperheessä ja Portugalin upeita nähtävyyksiä
Lions Club -juttusarja kertoo kesällä 2022 nuorisovaihtoon osallistuneen Katjan kokemuksen alusta loppuun, valmisteluista ja hakemisesta isäntäperhejakson kautta vaihtarileirille ja lopulta kotimaahan monia unohtumattomia muistoja rikkaampana. Sinäkin voit hakea Lions Clubin nuorisovaihtoon kesälle 2023 tämän linkin ohjeita noudattamalla!
Vietin vaihdon ensimmäisen viikon isäntäperheen luona Pohjois-Portugalissa, pienessä kaupungissa nimeltä Fafe. Isäntäperheeseeni kuului vanhemmat, 17-vuotias tyttö, 12-vuotias poika ja perheen koira. Perhe oli mitä ystävällisin, he pitivät koko viikon ajan huolen siitä, että minulla on kaikki hyvin ja että koen oloni kotoisaksi. Sain asua heidän luonaan viikon ja olla osana heidän elämää kaikessa, mitä he tekivät. Se oli hienoa, ja olen siitä isäntäperheelleni hyvin kiitollinen. He olivat järjestäneet paljon ohjelmaa viikolle, jotta pääsen näkemään ja kokemaan laajasti kaikkea.
Isäntäperheessäni vain tyttö osasi englantia, joten lähes kaikki kommunikointi tapahtui hänen kauttaan. Hän käänsi minulle englanniksi kaiken sen, mitä perheen vanhemmat puhuivat ja vastaavasti hän käänsi vanhemmilleen ja veljelleen kaiken, mitä hänelle englanniksi puhuin. Aluksi olin tilanteesta vähän hämilläni, koska olin luullut kaikkien osaavan englantia, mutta pian huomasin, että ei ollut ongelma eikä mikään, vaikka yhteistä kieltä vanhempien kanssa ei ollutkaan. Kaikki hoitui sujuvasti, ja viikon aikana opimme puolin ja toisin muutamia ilmaisuja toisen kielellä.
Isäntäperheviikon aikana pääsin tutustumaan tottakai heidän asuinkaupunkiinsa, Fafeen. Kävelimme pitkin katuja ja vierailimme puistoissa, museoissa ja vesipuistossa. Kanssani samaan aikaan Fafessa oli myös viisi muuta vaihtaria. He olivat eri isäntäperheissä kuin minä, mutta pääsin tutustumaan heihin kaikkiin jo ennen leirille menoa. Vietimme paljon aikaa heidän kanssaan pelejä pelaillen, Fafea kierrellen ja isäntäperheidemme lasten ystäviin tutsutuen. Olin onnellinen siitä, kuinka olin saanut ystäviä jo ennen leirille menoa, joten minun ei tarvinnut mennä leirille yksin.
Isäntäperheen kanssa pääsin vierailemaan useissa kaupungeissa Pohjois-Portugalin alueella. Toiveenani oli ollut, että kävisimme Portossa, joten isäntäperheeni vei minut sinne ja näytti minulle toinen toistaan upeampia paikkoja ja kuuluisia nähtävyyksiä. Porton lisäksi pääsin tutustumaan Viana do Casteloon, Ponte de Limaan, Bragaan ja Guimaraesiin. Kaikki nämä kaupungit olivat upeita. Olinkin hyvin iloinen siitä, kuinka pääsin isäntäperheen kanssa näkemään paljon sellaista, mitä ei olisi varmastikaan edes tajunnut lomamatkalla käydä katsomassa.
Erityisen arvokkaana isäntäperhejakson aikana pidin sitä, kuinka moniin uusiin ihmisiin pääsin tutustumaan. Heti ensimmäisenä päivänäni Portugalissa pääsin osallistumaan isäntäperheeni järjestämään juhlaan, jossa pääsin tapaamaan heidän sukulaisiaan ja ystäviään. Vaikka yhteistä kieltä ei ollutkaan, tytön avulla saimme tutustuttua toisiimme. Lisäksi pääsin tutustumaan muihin vaihtareihin sekä toisiin isäntäperheisiin ja heidän ystäviin. Pidimme esimerkiksi elokuvaillan yhdessä, jossa oli meidän vaihtareiden lisäksi isäntäperheidemme lapset sekä heidän ystäviään. Tällä porukalla vietimme useita iltoja yhdessä.
Viikko isäntäperheessä kului kuin siivillä parin ensimmäisen päivän “alkujärkytyksen” jälkeen. Aluksi vaati paljon totuttelemista tottua täysin omasta elämäntyylistäni poikkeavaan tyyliin elää ja hoitaa asioita, mutta muutaman päivän kuluessa opin ymmärtämään paremmin heidän elämäntapaansa. Tunnollisena ja tarkkana ihmisenä esimerkiksi se, että mitkään aikataulut eivät pitäneet, meinasi aluksi aiheuttaa hieman harmaita hiuksia. Jos olimme sopineet lähtevämme tiettyyn aikaan, muut alkoivat siihen aikaan vasta laittaa itseään valmiiksi. Aluksi se hämmästytti, mutta nopeasti ymmärsin, että se vain on heidän tyylinsä elää ja sopeuduin siihen. Huumorin ja erilaisuuteen avoimin mielin suhtautuvan asenteen avulla kaikki hoitui kuitenkin hienosti.
Vietin vaihdon ensimmäisen viikon isäntäperheen luona Pohjois-Portugalissa, pienessä kaupungissa nimeltä Fafe. Isäntäperheeseeni kuului vanhemmat, 17-vuotias tyttö, 12-vuotias poika ja perheen koira. Perhe oli mitä ystävällisin, he pitivät koko viikon ajan huolen siitä, että minulla on kaikki hyvin ja että koen oloni kotoisaksi. Sain asua heidän luonaan viikon ja olla osana heidän elämää kaikessa, mitä he tekivät. Se oli hienoa, ja olen siitä isäntäperheelleni hyvin kiitollinen. He olivat järjestäneet paljon ohjelmaa viikolle, jotta pääsen näkemään ja kokemaan laajasti kaikkea.
Isäntäperheessäni vain tyttö osasi englantia, joten lähes kaikki kommunikointi tapahtui hänen kauttaan. Hän käänsi minulle englanniksi kaiken sen, mitä perheen vanhemmat puhuivat ja vastaavasti hän käänsi vanhemmilleen ja veljelleen kaiken, mitä hänelle englanniksi puhuin. Aluksi olin tilanteesta vähän hämilläni, koska olin luullut kaikkien osaavan englantia, mutta pian huomasin, että ei ollut ongelma eikä mikään, vaikka yhteistä kieltä vanhempien kanssa ei ollutkaan. Kaikki hoitui sujuvasti, ja viikon aikana opimme puolin ja toisin muutamia ilmaisuja toisen kielellä.
Isäntäperheviikon aikana pääsin tutustumaan tottakai heidän asuinkaupunkiinsa, Fafeen. Kävelimme pitkin katuja ja vierailimme puistoissa, museoissa ja vesipuistossa. Kanssani samaan aikaan Fafessa oli myös viisi muuta vaihtaria. He olivat eri isäntäperheissä kuin minä, mutta pääsin tutustumaan heihin kaikkiin jo ennen leirille menoa. Vietimme paljon aikaa heidän kanssaan pelejä pelaillen, Fafea kierrellen ja isäntäperheidemme lasten ystäviin tutsutuen. Olin onnellinen siitä, kuinka olin saanut ystäviä jo ennen leirille menoa, joten minun ei tarvinnut mennä leirille yksin.
Isäntäperheen kanssa pääsin vierailemaan useissa kaupungeissa Pohjois-Portugalin alueella. Toiveenani oli ollut, että kävisimme Portossa, joten isäntäperheeni vei minut sinne ja näytti minulle toinen toistaan upeampia paikkoja ja kuuluisia nähtävyyksiä. Porton lisäksi pääsin tutustumaan Viana do Casteloon, Ponte de Limaan, Bragaan ja Guimaraesiin. Kaikki nämä kaupungit olivat upeita. Olinkin hyvin iloinen siitä, kuinka pääsin isäntäperheen kanssa näkemään paljon sellaista, mitä ei olisi varmastikaan edes tajunnut lomamatkalla käydä katsomassa.
Erityisen arvokkaana isäntäperhejakson aikana pidin sitä, kuinka moniin uusiin ihmisiin pääsin tutustumaan. Heti ensimmäisenä päivänäni Portugalissa pääsin osallistumaan isäntäperheeni järjestämään juhlaan, jossa pääsin tapaamaan heidän sukulaisiaan ja ystäviään. Vaikka yhteistä kieltä ei ollutkaan, tytön avulla saimme tutustuttua toisiimme. Lisäksi pääsin tutustumaan muihin vaihtareihin sekä toisiin isäntäperheisiin ja heidän ystäviin. Pidimme esimerkiksi elokuvaillan yhdessä, jossa oli meidän vaihtareiden lisäksi isäntäperheidemme lapset sekä heidän ystäviään. Tällä porukalla vietimme useita iltoja yhdessä.
Viikko isäntäperheessä kului kuin siivillä parin ensimmäisen päivän “alkujärkytyksen” jälkeen. Aluksi vaati paljon totuttelemista tottua täysin omasta elämäntyylistäni poikkeavaan tyyliin elää ja hoitaa asioita, mutta muutaman päivän kuluessa opin ymmärtämään paremmin heidän elämäntapaansa. Tunnollisena ja tarkkana ihmisenä esimerkiksi se, että mitkään aikataulut eivät pitäneet, meinasi aluksi aiheuttaa hieman harmaita hiuksia. Jos olimme sopineet lähtevämme tiettyyn aikaan, muut alkoivat siihen aikaan vasta laittaa itseään valmiiksi. Aluksi se hämmästytti, mutta nopeasti ymmärsin, että se vain on heidän tyylinsä elää ja sopeuduin siihen. Huumorin ja erilaisuuteen avoimin mielin suhtautuvan asenteen avulla kaikki hoitui kuitenkin hienosti.
Katja Korsström
Kiinnostuitko? Hae Lions Clubin nuorisovaihtoon 6.12.22 mennessä.
- Lue myös sarjan ensimmäinen postaus: Portugalin kesävaihtoon valmistautuminen.
Kiinnostuitko? Hae Lions Clubin nuorisovaihtoon 6.12.22 mennessä.
Kommentit
Lähetä kommentti