K-pop on moniluontoista

K-pop on moniluontoista

Dylan Nissinen, 21B

Enhypen


Seventeen

K-popissa on monia hyviä puolia, joka on syy minkä takia itse kuuntelen myös K-poppia. K-pop on Korealaista poppia. Yhteensä kuuntelen 22 ryhmää, 2 solistia ja 1 bändiä. Nyt saatat miettiä mitä eroa on ryhmällä, bändillä ja solistilla. No minä kerron. K-popissa ryhmä on se joka tanssii ja laulaa, esimerkiksi BTS, Enhypen, Txt, I-dle, Twice. Bändi sen sijaan on instrumentteja soittava bändi, jotka ei tanssi työkseen, esimerkiksi Xdinary heroes sekä Day6. Solisti on taas yksi henkilö joka laulaa ja tanssii (voi myös soittaa instrumenttia).


Haastattelin kahta k-poppia kuuntelevaa henkilöä meidän koulusta. Eva Svahnia, joka on kuunnellut k-poppia jo 2 vuotta ja 9 kuukautta sekä Julia Rihtamoa, joka on kuunnelut jo 4 vuotta k-poppia. 


Kuvassa on K-pop ryhmä Shinee. Se on Julian yksi lempi ryhmistä.

Kuvassa on (G)I-dle, joka on Evan yksi lempi ryhmä!

Miten K-pop eroaa “normi popista”?

K-popissa on todella paljon hyviä asioita ja se myös eroaa “normi popista” huomattavasti. Kun kysyin Julialta sekä Evalta miten heidän mielestään K-pop eroaa “normi popista” Julia vastasi, että k-pop ryhmissä on usein 4-12 jäsentä, eikä normi popin bändeissä ole yleensä 6 enempää jäsentä. Julia myös kertoi, että silloin kun ryhmältä tulee uusi albumi, niin sitä mainostetaan melkein jopa kuukauden ajan sekä ryhmät menevät esiintymään erilaisissa musiikki ohjelmissa, kuten Inkigayo. Inkigayo on SBS televisioyhtiön tekemä musiikkiohjelma, jonka tarkoitus on esittää uusia kappaleita suosituilta ryhmiltä. 


Evalta kysyessäni samaa kysymystä hän kertoi, että eroavaisuus on siinä, että K-poppiin sisältyy kaikki. Kaikella tarkoittaa musiikkia sekä tanssimista. Mutta musiikki ei ole K-popin ainoa hyvä puoli vaan mukaan sisältyy monia juttuja, kuten Variety showt, haastattelut ja monia muita hauskoja asioita. Variety show on viihdyttämiseen tarkoitettu ohjelma, jossa jokaisessa jaksossa tehdään jotain hauskaa. Kuten pelataan jalkapalloa, lautapelejä, tehdään hauskoja haasteita, kilpaillaan ja mitä ikinä niihin on keksitty. Jokaisella ryhmällä ei ole variety showta, mutta joillain on. Esimerkiksi Enhypenillä on variety show nimeltä En O’clock sekä Xdinary heroes bändillä on variety show nimeltä Rock the world. Jokaisen ryhmän variety show:lla on oma nimi.


Hyviä puolia on tietenkin myös hyvä musiikki. On olemassa K-pop, K-rock, K–hiphop ja monia muita. Kumminkin todella moni tietää korealaisen musiikin nimellä K-pop. Esimerkiksi yksi lempi bändini on K-rock bändi. Nimittäin Xdinary heroes. He erottuvat muusta Korealaisista musiikista sillä tavoin, että he nimenomaan ovat bändi eikä ryhmä. Niin kuin alussa mainitsin niin ryhmän ja bändin ero on se, että ryhmässä jäsenet tanssivat, mutta bändissä jäsenet soittavat itse instrumentteja. Ja he ovat K-rock bändi eikä K-pop bändi. 


K-popin huonot puolet

Siirrytään k-popin huonoon puoleen. Niitä on aika paljon: Yhtiöt, rasismi, misogynia(naisiin ja tyttöihin kohdistuva aliarvostus), Korean kauneusihanteet, idoleiden ylityöstäminen ja muita ongelmia myös on. Kuin kysyin haastateltavilta, että mitkä on K-popin huonoimpia puolia sieltä tuli molemmilta hyviä vastauksia, kuten misogynia, rasismi(rasismi on rotuvihaa, jonka tarkoituksena on alentaa ihmisiä ihonvärinsä, kulttuurinsa tai uskontonsa takia), ulkonäköpaineet ja muuta tällaista. 


K-popissa tunnettu Super Junior on hyvä esimerkki ongelmallisesta ryhmästä. Super Junior on 10 henkinen ryhmä, jonka jäsenet on noin 30-vuotiaita. He ovat tunnettuja rasismista, seksismistä ja muista hirveistä jutuista. He ovat muun muassa tehnyt Blackfacen eli kasvomeikki, jossa valkoiset ihmiset käyttävät mustaa meikkia, jotta he voisivat esiintyä mustana ihmisenä. He ovat tehneet lukemattomia kertoja todella hirveitä asioita.



Kuvassa on Super Juniorin jäsen Yesung. 


Super Juniorin jäsen Shindong on kommentoinut toisen ihmisen kehoa tosi epökunnioittavasti ja ilkeästi. Sitä kutsutaan englannissa bodyshaming, mutta sille ei ole suomenkielistä vastaavaa sanaa. Shindong sai kommentista paljon vihaa päällensä ja jotkut ihmiset alkoivat bodyshame:ta häntä, joka on myös väärin. 


E.L.F:it, eli Super Juniorin fanit, sanovat Super Juniorin olevan kaikista aidoin ryhmä, koska he ovat aitoja. Kumminkin se, että fanit “puolustavat” idoleita, vaikka idoli olisi itse tehnyt jotain tyhmää on väärin. Jos idoli tekee jotain rasistista tai muuta tyhmää, fanit usein saattavat ryhtyä itse rasistisiksi ja puolustamaan idolia ihan kuin oma henki olisi kiinni asiassa. 

Tämmöinen käyttäytyminen k-popissa ei kuitenkaan ole niin yleistä, mutta silti liian monta kertaa on rasistisia tai kulttuurin omimista tapahtunut k-popissa ja monet fanit pysyvät asiasta hiljaa. Esimerkiksi jos idolilla on tietynlainen kampaus, joka on sopimatonta tai joku vaate/asuste joka on toisen kulttuurille pyhä, niin joko fanit pysyvät asiasta hiljaa tai syyttävät henkilöä, joka on heidän hiuksensa laittanut tai idolin asukokonaisuuden laittajaa puvusta. Tietenkin välillä asia on näin, mutta ei jokaisessa tapauksessa. Fanit lellivät todella paljon idoleitaan, jonka takia harvoin idoli oppii mitään virheistään. 


Misogynia, sukupuolierottelu & kauneusihanteet

Yksi iso ongelma on myös misogynia. Misogynia on naisiin kohdistuvaa vihaa. Se voi liittyä esimerkiksi kulttuuriin, jossa mies kasvatetaan uskomaan siihen, että hän olisi ylempiarvoisempi kuin naiset ja sen sijaan naisista kasvatetaan miesten “palvelijoita”. 

K-popissa misogyniaan törmää välillä esimerkiksi biisien sanotuksissa sekä fanien että idoleiden käytöksessä. Hyvä esimerkki on Iven jäsen Wonyoung, jota haukutaan “Pick me” -tytöksi. Pick me tarkoittaa ihmistä, joka haluaa korostaa itseään. Hyvä lause kuvastamaan pick me:ta on “en ole kuin muut tytöt”. Wonyoung oli syönyt mansikan kahdella kädellä, jonka takia ihmiset alkoivat haukkumaat häntä “Pick me” -tytöksi ja, että hän vain hakee huomiota.

K-popissa sukupuoli on kovassa roolissa, sillä ryhmät ovat lajiteltu sukupuolten mukaan. Myös konsepti on usein erilainen tyttö- ja poikaryhmillä. Yhtiöt kohtelevat ryhmiä eri tavoin riippuen onko ryhmä tyttö- vai poikaryhmä. Esimerkiksi yleisesti ottaen tyttöryhmillä(tr) on tiukemmat säännöt kuin poikaryhmillä(pr). Tyttöryhmien dietit on yleisesti paljon rajumpia kuin poikaryhmillä. Pr:läkin on hurjan raakoja diettejä ja yleensä dietit on kovasti yhtiöstä kyse. Kumminki Tr:ien dietit on hurjia, varsinkin vielä kun on harjoitteluajalla ja pitää harjoitella todella paljon. Yhtiöissä on yleensä painoraja, jos sen painorajan ylittää, pitää laihduttaa tai ei voi debutoida. Useasti idolit syö sairaalloisen vähän ja urheilee paljon, jotta menettäisi nopeasti painoaan ja yhtiöt vain yllyttävät tätä. 


Koreassa naisten kauneusihanteita on se, että täytyy olla hoikka ja todella vaalea. 45-50kg on korealaisilla naisilla ihannepaino ja jos 50kg:n ylittää, niin se on sitten hirveää. 

Miesten kauneusihanteet on sitä, että on hoikka ja hyvässä kunnossa. Kumminkaan siellä ei ihannoida massiivista lihasta, vaan enemmän kiinteää kroppaa, pienillä lihaksilla. 


K-popissa on hyviä puolia 


Olen puhunut nyt paljon K-popin huonoista puolista ja tässä kohtaa saattaa jo herätä kysymys, että miksi ihmiset sitten edes kuuntelevat k-poppia, jos se on noin hirveää? Tietenkin yksi iso syy on musiikki. Kun kysyin Eva Svahnilta, minkä takia k-pop on hänelle niin ainutlaatuista, hän kertoi yhtenä syynä olevan se, että siinä on kaikki yhdessä paketissa. Eli k-popissa on musiikki, tanssiminen ja muita hauskoja juttuja, kuten se että jokaisen idolin persoonallisuus on omalaatuinen ja heidän luonteet voi hyvin nähdä esimerkiksi ohjelmissa missä he esiintyvät. Kun kysyin Julia Rihtamolta saman kysymyksen, niin vastaus oli hiukan erilainen. Hän kertoi sen olevan hänelle tärkeää, koska hän on päässyt tutustumaan erilaisiin ihmisiin k-popin kautta ja oppinut k-popista paljon (kuten Korean kulttuuria). Myös hänelle tärkeää on se, että siellä on tosi taitavia laulajia, jotka on ollut monia vuosia osa Julian elämää. 


Henkilökohtaisesti k-pop on minua auttanut henkisesti jaksamaan vaikeista ajoista omassa elämässäni. K-popin avulla olen löytänyt uusia ystäviä, joiden kanssa voi puhua kaikesta ja luoda tunnesiteitä erilaisiin henkilöihin ympäri maailmaa. Ja niin kuin Juliakin sanoi, niin siitä oppii uuden kulttuurin tapoja.


K-popin yksi upeista puolista on myös albumit. K-pop albumit erottuvat reilusti muiden maiden albumeista, sillä kun esimerkiksi suomalaisten artistien albumi on yleensä levy muodossa ja siinä saattaa tulla juliste mukana, niin k-pop albumissa tulee enemmän kuin juliste ja cd-levy. K-pop albumeiden sisältö on erilainen jokaista bändiä myöten, mutta kaikissa albumeissa on kuvakirja, jossa on kuvia ryhmän jäsenistä, siellä on myös kuvakortti (niitä voi olla useampi kuin vain 1), joka tulee satunnaisesti jostain ryhmän jäsenestä. Albumissa voi myös olla postikortteja, jonka kuvana on yleensä satunnainen jäsen. Juliste on myös yleinen, ainakin jos ennakkotilaa, mutta juliste saattaa myöhemmissä painoksissa loppua. Siinä on yleisimmät asiat mitä albumeissa tulee mukaan, mutta siellä voi välillä myös muita tuotteita olla. 


K-popissa on kaikenlaista musiikkia jokaiselle kuuntelijalle. Jos ei tykkää juuri tietystä ryhmästä niin ei hätää, ryhmiä on satoja. Tyylejä on monia ja jokainen bändi ja ryhmä on erilaisia. 


Ja pitää pitää mielessä, että vaikka fanit olisi mielestäsi ärsyttäviä, niin ei itse tarvitse ärsyttävä olla ja jonkun ryhmän kuunteleminen ei sinua ärsyttäväksi tee. Joten muista pitää mielesi avoinna!




Teksti on kirjoitettu Mediakurssilla (ÄI12), jossa opiskelijat saivat tuottaa journalistisia tekstejä itseään kiinnostavista aiheista. Mallilukijoiden määrittely auttoi sen varmistamisessa, että juttuidea kiinnostaisi myös ajateltua blogimme lukijakuntaa.

Kommentit

Suositut tekstit